Siwaltelua veroparatiiseista

Myönnän, että poliittisten avausten tekeminen on haastava taiteenlaji. Jos esittää jotain uutta, niin aina joku viisastelija epäilee populismista, hurskastelusta tai muuten vain halvasta pisteidenkeruusta. Jutta Urpilaisen esitys siitä, että yhtiöitä, joilla on veroparatiisikytköksiä, ei pitäisi hyväksyä julkisiin hankintoihin, oli minusta ensi kuulemalta aivan kaunis ajatus. On toki hyvä ettei julkisilla varoilla tueta niitä, jotka eivät halua tukea julkista valtaa.

Mutta tarkemmin ajateltuna asiaan sisältyy pieni periaatteellinen ongelma. EU:n sisämarkkinoiden, jotka muuten viettävät 20-vuotisjuhlaa, suuri idea oli liikkumisen vapaus, johon kuuluu myös pääomien vapaa liikkuvuus.

Kun eräät veroparatiisit kuten Jersey, ovat myös EU:n piirissä, niin vapaus koskee sikäläisiäkin yhtiöitä. Olisi kiintoisaa katsoa miten EY-tuomioistuimessa tulkittaisiin alkuperän perusteella tapahtuva kilpailunrajoittaminen - vaikka kuinkakin olisi hyvä tarkoitus taustalla. Lähtökohtaisesti olen siis sitä mieltä, että veroparatiisiporsaanreikiä ei EU:n alueella pitäisi olla ja että yhteisöverokantaan pitäisi olla yhteinen harmonisoitu minimitaso.

Toinen kerros Urpilaisen esitykseen tuli, kun Ilta-Sanomat julkaisi viime viikolla jutun, jossa mainittiin, että Suomen Lähikauppa Oy:n että Suomen Lähikauppa Oy:sta kaksi kolmannesta omistava IK Investment Partners on liitetty veroparatiiseihin. Muun muassa Siwat ja Valintatalot omistavan Suomen Lähikaupan toinen merkittävä omistaja on Tradeka, joka 2000-luvulla möi osuudesta suuren osan IK Investmentille. Tradekan edustajistossa taas valtaa käyttävät lukuisat SDP:n, mutta myös Vasemmistoliiton poliitikot.

Mieleen nousi, että tuliko vaadittua nyt jotain sellaista, johon ei näemmä itse olla valmiita? Vai onko Tradekan edustajistossa käyty pohdintaa veroparatiisikytköksestä? Vai oliko SDP:n puheenjohtaja vain huonosti informoitu hänen esitykseensä ja puoluetta lähellä olevaan pääomaan liittyvästä kytköksestä.

Kolmas kerros keskusteluun tuli, kun SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen Kalevan mukaan teki Iltiksen jutusta kantelun Julkisen sanan neuvostolle. Ilmeisesti hän on harmistunut siitä, että jutussa puhutaan demariyhteydestä, sillä Paananen toteaa Kalevassa, että "Kytkös on suuri rimanalitus". Ei siis saa sanoa kytkös tai yhteys. Tradekalla ei siis ole demarikytköstä vaikka sen edustajistossa istuu puolueen merkittäviä vaikuttajia liki enemmistöksi asti ja vaikka Tradeka tuki ja SDP:tä vuosina 2007-2008 yhteensä 80 000 eurolla.

Juuri tämä herättikin kysymyksen hurskastelusta. Onko siis niin, että tärkeämpää kuin se mitä tehdään, on se mitä sanotaan? Kun Urpilainen puhui varsin väljästi veroparatiisiyhteyksistä, niin hän ei määritellyt sitä minkä suuruinen omistus tai muu kytkös altistaa toimijan veroparatiisisaastumiselle. Näin hän tuli avanneeksi oven myös Tradekan ja SDP:n kohtaamalle ongelmalle.

Viimeisenä heräsi mieleen vielä epäilys eräästä poliittisen viestin mekanismista, jota voisi kutsua vaikka epäilyksen herättämiseksi. Halusiko Urpilainen herätti aloitteellaan epäilyksen siitä, että yksityisiltä yrityksiltä hankitut tavarat ja palvelut olisivat laajemmin epäilyttäviä, koskapa kaikki yksityiset tahot eivät maksa veroja Suomeen ja osa ei näytä maksavan veroja juuri mihinkään?

No, siihen en ota kantaa, mutta toteanpa, että näiden kunnallisvaalien alla on kyllä ollut muutama ylilyönti, jossa on demonisoitu yksityistä palveluntuotantoa. Ei ihan tyylikästä sekään.