Hajahuomioita aluevaaleista

Onnea voittajille. Aluevaalit menivät kansalaisia ylettömästi häiritsemättä. Äänestysprosentti asettui hyvän mallasviskin tasolle, mitä voi pitää mukiinmenevänä tuloksena. 

Se mikä kampanjoinnista ja sen uutisoinnista jäi mieleen, oli Kokoomuksen, demareiden ja Keskustan väliset jännitteet. Tämä kantoi myös vaaleissa ja varmasti auttoi kaikkia kolmea puoluetta. Tässä keskusteluyhteydessä kolmikon ulkopuolella olevilla puolueet jäivät reunalle ja varsinkin Vihreillä oli silmiinpistävän vähän sanottavaa.

Vihreät menettivät edellisiin kuntavaaleihin nähden 1,8 prosenttiyksikköä ääniosuudestaan eli reilut 56 000 ääntä. Vertailussa on huomioitu, että Helsinki ei ollut aluevaaleissa mukana, joten Helsingin puuttuminen ei selitä Vihreiden tappiota. Kuva kirkastuu, kun palataan edellisten kuntavaalien tulokseen, jossa jo nähtiin Vihreiden tappio maakunnissa - puolue menetti tuolloin 61 131 ääntä vuoden 2017 vaaleihin verrattuna. Vihreät ovat yhä selkeämmin vain suurimpien kaupunkien puolue.

Perussuomalaiset oli vaalien suurin häviäjä: 4,0 prosenttiyksikköä ja 113 813 ääntä lähti viime kuntavaaleista. Siihen suli suurin osa viime kuntavaalien voitosta, joka tosin sekin jäi eduskuntavaalitulosta huomattavasti heikommaksi.

Keskusta onnistui artikuloimaan hyvin oman tavoitteensa terveyskeskuksista joka kunnassa. Vaikka oikoikin mutkia, niin maakuntien äänestäjien vahva halu oli varmasti säilyttää lähipalvelut. Se miltä todellisuus tulee näyttämään, on toinen juttu. Nelisenkymmentä kuntaa jäi ilman omaa edustajaa aluevaltuustoissa ja veikkaan, että näissä kunnissa ei nyt mieli ole korkealla koko uudistuksen suhteen. Yksinäistä on varmasti myös niillä, jotka valittiin kuntiensa ainoina edustajina. Odotusarvo siitä, että valta keskittyy maakuntakeskuksiin, toteutui. Voitossa on tappion siemen ja jos tyytymättömyys kasvaa, niin valitukset voi osoittaa Keskustan puoluetoimistoon.

Perussuomalaisten puheet maahanmuutosta, kehitysavusta ja bensaverosta ehkä saivat puolueen kannattajat nyökkäilemään, mutta jos vaihtoehtona on miettiä, äänestänkö palveluitten puolesta vai maahanmuuttoa vastaan vaaleissa, joissa päätetään palveluista, niin vastaus ei vaadi korkeampaa koulutusta. Toivottavasti puolue jatkaa nykyisellä johdolla ja linjalla.

Maakuntaverosta puhutaan vielä

Keskustelu maakuntaverosta oli siinä mielessä asiaankuuluva, että aluevaltuustojen toiveet tulevat kohdistumaan niiden rahoitukseen, jolloin vaatimus verotusoikeudesta tulee väistämättä esille. Keskustalla on ollut myös halu ja toive laajentaa valtuustojen tehtäväkenttää, mikä sekin lisää painetta verotusoikeuden antamiseen. Näin ei ole sama miten valtuustot oman asemansa käsittävät ja miten toimivat.  

Sitaatti Keskustan maakuntavaaliohjelmasta sanoo:

”Uudistuksen toisessa vaiheessa nykyisten maakunnan liittojen tehtävät ja keskeiset valtionhallinnon alueilla olevat tehtävät tulee Keskustan mielestä siirtää maakunnille.

Maakuntien on voitava soveltaa lainsäädäntöä niitä itseään koskettavissa kysymyksissä ministeriöiden ja muun keskushallinnon sanelun sijaan. Alueiden elinvoimaan liittyvät kysymykset, kuten elinkeinojen ja yritystoiminnan edistäminen, työllisyys, kaavoitus, lupapolitiikka, liikenne, asuminen ja ympäristönsuojelu ovat asioita, joista pitää voida päättää alueen tarpeiden ja näkemysten mukaan kunnissa ja maakunnissa.”

Ja sitten lopuksi samasta ohjelmasta: ”Maakuntaverotuksen käyttöönottoa arvioidaan siinä vaiheessa, kun maakuntien tehtäväkenttää laajennetaan.”

Eli kun keskusta ajaa maakuntien tehtävien laajentamista, niin sen myötä kasvaa paine maakuntaveron käyttöönottoon. On kaikki syy olla tarkkana tulevien aluevaltuustojen suhteen, sillä näissä muhii tulevien eduskuntavaalien tärkeä puheenaihe: Maakuntavero, maakuntien tehtäväkenttä, soten onnistuminen ja ongelmat sekä eritoten rahoituksen riittävyys. Paineita rahoituksen kasvattamiseen tulee jo ilman lisätehtäviäkin, siitä on kylliksi viitteitä keskusteluissa mm. tietojärjestelmien yhdistämisestä ja henkilöstön palkoista, muista kasvavista menoista puhumatta.  

Samalla tämä agenda tarkoittaisi sitä, että jos eduskuntavaaleista tulee aluevaalit.2, niin kolme suurta on niissä vahvimmilla, mutta eivät Vasemmistoliitto, RKP ja KD myöskään heikkoja ole. Nämä puolueet ovat kaikki omalla mukavuusalueellaan sote-asioitten parissa.

Vihreät ja Perussuomalaiset taas olivat pihalla aluevaaleissa ja vaikea nähdä, että asiantuntemus yhtäkkiä karttuisi. Nytkyttimen valtakunnallinen vetovoima riippuu Hjalliksesta ja siitä kauanko hänellä piisaa intoa. Ensi vaaleissa läpimeno on vaikeampaa kuin viimeksi kun uutuudenviehätys on mennyt ja saavutuksia aletaan kysellä. Se tulee olemaan koko liikkeelle kohtalon paikka.

Tietysti vaaleihin on yli vuosi aikaa ja maailmassa voi tapahtua paljon. Emme tiedä puhutaanko vaaleissa ylitse muiden vaikkapa Natosta ja turvallisuuspolitiikasta vaiko jostain muusta tällä hetkellä näköpiirin ulkopuolella olevasta teemasta, mutta aika iso pommi se saa olla, jolla kokonaan maakunta- ja soteaiheista eroon pääsisi.