maanantai 27. toukokuuta 2019

Eurovaalihuomioita

Sunnuntain eurovaalit ansaitsevat muutaman huomion.

Kenellekään ei ollut yllätys, että Kokoomus oli jälleen vaalien suurin puolue, yllätys oli kuitenkin valtava marginaali kakkospuolueeseen - lähes 90 000 ääntä, kannatusprosentissa 4,8 prosenttiyksikköä eroa Vihreisiin. Viisi vuotta sitten kakkosena oli Keskusta, joka sai noin 50 000 ääntä ja 2,5 prosenttiyksikköä kokoomusta vähemmän.  

Viisi vuotta sitten ääniharavana oli Alex Stubb, joka keräsi lähes 140 000 ääntä kokoomuksen yhteensä 390 000:sta äänestä. Tänä vuonna ääniä kertyi noin 380 000, puolue käytännössä piti entisen tasonsa. Kokoomus on tehnyt vakaata ja varmaa EU-politiikkaa - me luotamme sisämarkkinoihin, yhteiseen talousalueeseen, meillä on näkemys yhteisen turvallisuuspolitiikan ja yhteisen ympäristö- ja ilmastopolitiikan tarpeesta ja parhaat kanavat suurimman eurooppapuolueen EPP:n jäseninä viedä näkemyksemme eteenpäin.  

Keskustan romahdus on ollut aivan mieletön, puolue menetti yli 90 000 ääntä - vajaan kolmanneksen äänistään. Tuloksessa ei ole rationaalisuutta sikäli, että kun tuleva parlamentti päättää alue- ja maataloustuesta, niin olisi kuvitellut keskustan kampanjoineen raivoisasti. Nyt puolue oli vaisu ja poissaoleva. EU-politiikan eetokseksi ei ehkä sittenkään riitä, että unionia pitää vain tukilaarina.

Demarit pelastivat viime vaaliessa menettämistään 80 000 äänestä vajaat 55 000 takaisin, kun puolueen pelastajaksi värvättiin vanhempi valtiomies Eero Heinäluoma. Se auttoi demareita nousemaan ohi persujen, mutta ei kuitenkaan kakkoseksi, sillä Vihreiden nousu oli huikea!

131 000 ääntä lisää on hieno kasvu, mutta on hyvä muistaa, että sitä edelsi 45 000 äänen menetys edellisvaaleissa. Pohjalla oli tulos, josta ei voinut kuin nousta. Hyvä ehdokasasettelu ja ilmastonmuutoskeskustelu auttoivat eivätkä edes tuplaehdokkaat eivät haitanneet kampanjaa. 

Tulokset herättävät muutaman kysymyksen. Kolahtiko puhe keppihevosehdokkaista eritoten vasemmistoliittoon, joka menetti 35 000 ääntä - tämä äänimäärä lähti nimittäin Merja Kyllöseltä. Kristillisdemokraatit ovat ilmeisen immuuneja tällaiselle puheelle, sillä puolueen äänimäärä pysyi liki ennallaan vaikka Essayah menetti muutaman tuhatta ääntä.

Perussuomalaisten kannatus nousi ennakoitua paljon vähemmän. Lieneekö tähän vaikuttanut puolueen hanke liittoutua muutamien Venäjältä tukea saaneiden puolueitten kanssa vaiko vesisade ja MM-jääkiekon odotus, niin enpä tiedä. Uusia ääniä voi veikkailla tulleen sekä keskustalta että nukkuvista.   

Lopuksi ainakin demarit  voivat miettiä keskuudessaan olisiko sittenkin pitänyt pitää eurovaalit eduskuntavaalien yhteydessä. Väitän näin näppituntumalla, että eduskuntavaalitulos olisi avittanut demareita ja tuonut kolmannen paikan, joka olisi ollut pois RKP:ltä. Kiinnostuneiden demarikannattajien kannattaa kysyä Rinteeltä lisätietoja. Vastaavasti Torvaldsin kannattaa lähettää kukkia omaan puoluetoimistoonsa, joka teki hartiavoimin töitä erillisvaalien puolesta.

Viimeinen huomio äänestysaktiivisuudesta. Kaikki olosuhteet olivat sen puolella, että yhä pienempi osuus olisi käynyt äänestämässä, vaan eipä näin käynytkään. Sata tuhatta ääntä enemmän kuin viisi vuotta sitten nosti äänestysprosentin 40,7:ään, etumerkki vaihtui kolmosesta neloseen. Tämä kertoo hyvää.