Perusarvot
kunniaan, julisti ystäväni aikanaan yhteisessä nuoruudessamme, ja jatkoi:
"Arvo Salo, Arvo Aalto ja Arvo Ylppö!"
Nyt ovat ajat
muuttuneet ja perusarvot on kuopattu niin syvälle, että ainakaan vaalikoneen
rakentaja ei enää arvoa tuntisi vaikka kadulla vastaan tulisi, hattua nostaisi
ja kättäpäivää sanoisi.
Sekä Hesarin että
ylen vaalikoneessa on omat osionsa arvokysymyksille. Tai niin ne on otsikoitu. Hesari
kysyy kantaa koulukuriin, samaa sukupuolta olevien ihmisten
avioliitto-oikeuksiin ja julkisten palvelujen tuottamistapaan.
Yle utsii kantaa muun
muassa väitteisiin "tykkään EU:sta", "Elinkeinoelämän ääni
kuuluu EU:ssa liian voimakkaana" ja "EU-maista tulevat työntekijät
vievät suomalaisten työpaikat".
Humen giljotiini
sanoo, että tosiasioista ei voi johtaa moraalisia sääntöjä. Tämä on unohtunut
kummankin koneen tekijältä. Ylen koneen tekijältä tosin vielä huomattavasti
pahemmin.
Se olenko sitä
mieltä, että elinkeinoelämän ääni kuuluu liian heikkona tai voimakkaana ei
kerro mitään siitä miten voimakkaana tai heikkona sen pitäisi mielestäni
kuulua. Joudun pohtimaan onko tässä yritetty rakentaa yhteyttä näkemykseen
EU-lobbauksesta vai ehdokkaiden yritysmyönteisyyteen.
Hesarin kysymys
siitä, pitäisikö kotikunnan hyväksyä valtion tekemä tarjous turvapaikanhakijoiden
vastaanottokeskuksesta, on vähän vastaavanlainen. Jos puollan liikkumisen
vapautta aina siihen pisteeseen saakka, että katsoisin vastaanottokeskusten
toimivan sitä vastaan, niin vastaan samalla tavoin kuin se, jonka mielestä
maahan ei pitäisi laskea sisään ainuttakaan ulkomaalaista.
Menemättä
syvemmälle filosofian syövereihin katson Wikipediaa, jonka mukaan "arvo on
käsitys tavoiteltavasta ja haluttavasta fyysisestä tai abstraktista objektista
tai asiantilasta."
Arvojen sijaan monet
kysymyksen mittaavat asenteita. Eli suhtautumista johonkin kohteeseen. Kun Yle
kysyy tykkäänkö EU:sta vai en, on kyseessä asenne. Se tykkäänkö EU:sta, ei
kerro tykkäänkö talouskasvusta, vapaasta liikkuvuudesta tai kansojen välisestä
yhteistyöstä eikä varsinkaan siitä pidänkö näitä asioista tai niiden
välityksellä saavutettavaa asiantilaa toivottavana!
Voin aivan hyvin
olla sitä mieltä, että kaikkien Euroopan maiden pitäisi muodostaa yksi valtio,
jolla on vain yksi hallitus ja olla siksi tykkäämättä EU:sta. Tai voin tykätä
EU:sta siksi, että se juuri vikojensa vuoksi palvelee minun hyväksi katsomiani
tavoitteita.
Ja sitten aivan
toinen asia on se millaisia arvokysymyksiä ehdokkailta ylipäätään pitäisi
kysyä. Onko koulukurin korostaminen millään tavoin olennaista kun valitaan
edustajia Euroopan parlamenttiin, jonka kompetenssiin kansallisten koulujen
järjestyksenpito ei millään tavoin liity. Vai pitäisikö tästä
koulukurikysymyksestä kyetä päättelemään jotain muutakin ehdokkaan
ominaisuuksista, asenteista ja arvomaailmasta? Miksei Hesari mieluummin kysy,
että tekisikö tiukempi budjettikuri jäsenmaista parempia? Ja huom. tässäkin on
kyse tosiasiaan liittyvästä käsityksestä, ei siitä miten toivoo asioiden
olevan!
Täydellistä
vaalikonetta odottaessa joudun vastaamaan oman henkilökohtaisen vaalikoneeni
kysymykseen: "Kenestä ehdokkaasta
tykkäät eniten?" Ihan vanhalla kokemuksella veikkaan nimittäin, että ihan
niin kuin autokaupassa, niin äänestyskopissakin rationaalisia perusteluja
tarvitaan vain vahvistamaan tunnepohjalta tehtyä päätöstä!
Ja sitten ne oikeat kysymykset...
Jos rationaalisia kysymyksiä meppiehdokkaille kaivataan, niin vaalikoneita paljon parempia kysymyksiä on tehnyt Brysselin Kansallisseura. Olkaa hyvät, tässä vielä kerran Nypässä ja Facebookissa julkaistu kysymyssetti johdantoperusteluineen.
Testaa meppisi - BKS:n kysymyspatteri meppiehdokkaille
(Saa jakaa ja käyttää vaalikentillä, julkaistu Nykypäivässä)
Suomella on vain 13 meppiä, joten yhteenkään vapaamatkustajaan ei ole varaa. Eurovaalien on oltava tiukka ja kova työhaastattelu, jossa poliittisten mielipiteiden lisäksi testataan myös ehdokkaiden perustiedot ja osaaminen. Eikä mielipiteeksikään riitä, että EU on paha tai hyvä. Vaikutusvaltaisen mepin on osattava perustella näkemyksensä sekä Tammelan torilla, ...parlamentin keskustelussa että kansainvälisen talouslehden palstalla.
Tämän vuoksi Brysselin Kansallisseura on laatinut 10 + 1 kysymystä, jolla jokainen äänestäjä voi testata ovatko ehdokkaat tutustuneet edes perusasioihin. Joihinkin kysymyksiin ei ole oikeita vastauksia. Selityksiä voi hakea muun muassa Euroopan parlamentin, Eurooppatiedotuksen ja EPP-ryhmän nettisivuilta.
1) Missä valiokunnassa haluat työskennellä ja minkä asian/asioiden parissa?
2) Mitä mieltä olet parlamentin oikeudesta laatia omia lakialoitteita?
3) Mikä on näkemyksesi Euroopan parlamentin toimipaikoista?
4) Mainitse kolme konkreettista esimerkkiä Euroopan parlamentin toimivaltaan kuuluvista päätöksistä, joilla parlamentti parhaiten loisi Eurooppaan uusia työpaikkoja.
5) Missä asioissa EP:n vaikutusvalta on suurimmillaan?
6) Parlamentti on täynnä mielenkiintoisia tehtäviä: kvestori, koordinaattori, huissieeri vai valiokunnan varapuheenjohtaja? Missä näistä käyttäisit valtaasi?
7) Miten vastaisit väitteeseen: "EU:sta tehdään liittovaltiota mm. eurokriisin nojalla."
8) Pitäisikö kansallisten parlamenttien asemaa vahvistaa EU:n päätöksenteossa? Perustele näkemyksesi.
9) Mikä sinusta on yhteisömetodin merkittävin ongelma?
10) Mitä hyötyä tai haittaa pankkiunionista olisi?
+1) Kykenetkö neuvottelemaan englanniksi mistä tahansa EP:n toimivaltaan kuuluvasta lainsäädäntökysymyksestä ilman ulkopuolista apua?