Vaalien
lähestymisen huomaa myös etujärjestöjen kuhinasta. Eurovaalien alla
ymmärrettävän moni haluaa kertoa ehdokkaille ja puolueille omat kantansa
tärkeisiin kysymyksiin.
Hyväksi havaittu
tapa on ollut esittää kysymyksiä. Mitä mieltä
puolueenne/parlamenttiryhmänne/ehdokkaanne on näistä meidän edunvalvontamme
alaan kuuluvista tärkeistä asioista? "Pitäähän mielestänne kehitystä
edistää", kysyy kehityksenedistämisen neuvottelukunta. Vastausten
perusteella voidaan esitellä kehitysmyönteisimmät ehdokkaat.
Vaikutan, siis
olen, on edunvalvojan motto. Osalla se kääntyy muotoon "ruikutan, siis
olen". Ellei edunvalvoja näytä olevan valveilla aina ja kaikkialla, hän
voi pelätä, että hänet unohdetaan. Jäsenistö voisi jopa kysellä, eikö meidän
asialle mitään tehdä. Niin silloinkin,
vaikka valvottavana olisi varsin niukasti etuja.
Tämä kaikki
juohtui mieleeni, kun käteni yhytti OAJ:n esitteen "Europarlamenttivaalit
2014". Kaikki kunnioitus hyvälle edunvalvontajärjestölle, mutta esitteen
viesti kiteytyy yhteen pallukkaan ja se kuuluu: "vastuu koulutusasioista
tulee kuulua jäsenmaille itselleen."
No niinpä. Euroopan
parlamentti ei voi muuttaa perussopimuksia, joten eurovaaleissa ei päätetä
koulutusasioiden siirtämisestä unionin kompetenssiin. OAJ:n keskeinen vaatimus
ei siis liity eurovaaleihin, vaikka niin näyttääkin!
Suurin piirtein
kaikki muu paperissa on sellaista, jonka jokainen on valmis hyväksymään, kuten
että europarlamentaarikkojen on oltava aktiivisesti vuorovaikutuksessa järjestöjen
kanssa, tutkimukseen on sijoitettava ja että opettajien koulutustason on oltava
korkea.
Älköön nyt
OAJ:lainen opettajakunta ottako hernettä sieraimeensa, olen toki sitä mieltä,
että opettajat ja heidän etujärjestönsä ovat kovin tärkeitä. Käytän vain OAJ:ta
esimerkkinä siitä oheiskohinasta, joka eurovaaleihin liittyy. Olen nimittäin
aivan varma, että vastaavia esimerkkejä tulee muitakin, ellei jo ole tullut.
Oheiskohinan
luoma harha on, että äänestäjät - ehkä jopa eräät kokemattomammat ehdokkaatkin
- jättävät havaitsematta mistä näissä
vaaleissa päätetään ja mistä ei. Kun puhutaan siitä minkä asioiden pitäisi olla
unionin tai jäsenmaiden päätösvallassa, olisi syytä muistuttaa myös siitä, että
oikeastaan siitä pitäisi puhua eduskuntavaaleissa! Hallitukset keskenäänhän
perussopimusta muokkaavat!
Ymmärrän, että
vaalit ovat oiva aika muistuttaa, että mekin olemme olemassa. Joskus tulee vain
mieleen Kummelien laulunsanat: "antakaa kun määkin huudan, määkin olen
kännissä."