Populistit halaavat nyt eläimiä

Oletteko nähneet kuvan Silvio Berlusconista syöttämässä tuttipullosta karitsaa? Hellyttävää eikö totta. Ja onhan se karitsakin ihan söpö. Silvio on ilmoittautunut myös ryhtyneensä kasvissyöjäksi.

Ranskan populistioikeiston kuningatar Marine Le Pen kampanjoi ennen presidentinvaaleja eläinten oikeuksien puolesta ja kuvauttaa mieluusti itseään kissojen ja muitten pehmoisten karvaturrien keralla. Kuvaavaa on muuten se, että todellinen välirikko isän kanssa johtui siitä, että tämän dobermanni tappoi yhden tyttären kissoista, minkä jälkeen marine Le Pen muutti pois kotikartanostaan. Marine Le Penin eläinrakkaus voi olla valikoivaa silloin kun puhutaan maataloudesta ja metsästyksestä, mutta asia on korkealla hänen puheissaan ja syytä ottaa vakavasti.

Hollannin ääripopulisti Geert Wilders esitti puolueensa vaalimanifestissa eläinpoliiseja valvomaan eläinten oikeuksia. Uuden hallituksen ohjelmassa toive toteutetaan ja ensimmäisiä eläinpoliiseja koulutetaan. Eläinten oikeudet ovat olleet vapauspuolueen listalla jo pitempään - kyynikot sanovat, että halal-teurastusten kieltämisen vuoksi, mutta ehkei pelkästään siksi. Agenda on laajempi.

Euroopan parlamentissa nähtiin jokunen viikko sitten turkistarhauksen vastainen näyttely. Sen järjestäjänä ei suinkaan ollut Vihreä meppi, vaan konservatiiviryhmä ECR:n edustaja. Näin muuttuu maailma.

Populistipoliitikkojen agendaa on syytä tarkkailla, sillä heillä on yleensä taito tarttua politiikan arkisen asialistan ulkopuolella oleviin aiheisiin, jotka huolestuttavat merkittävää osaa kansasta. Aivan - no shit Sherlock - eivät he muuten populisteja olisi. Ja vaikka Berlusconin Forza Italia ei varsinainen populistipuolue olekaan, on Berlusconi yksi taitavimpia populistisesti toimivia eurooppalaisia poliitikkoja.

Söpön eläimen kanssa poseeraava poliitikko pehmentää julkikuvaansa, mutta nyt hän tuo myös esiin vakavia politiikan sisältöjä, jotka uppoavat yhä laajempaan äänestäjäkuntaan. Eläinten oikeudet eivät ole enää vihreässä marginaalissa, johon ne olisi helppo unohtaa. Parlamentissa käsitellään aloitetta eläinkuljetuksia tutkivan valiokunnan perustamiseksi, jonka aloitteen on allekirjoittanut pitkälti yli 200 meppiä kaikista ryhmistä. 

Eläinkokeet, eläinkuljetukset ja tuotantoeläinten olosuhteet ovat asioita, joista laajasti voi olla yhtä mieltä. Samalla populistit tulevat uudelle tontille ja hakevat kosketuspintaa vihreiden kannattajakunnan kanssa. Väitän, että kannatus kasvaa eritoten koulutettujen keski-ikäisten naisten keskuudessa. Jos näin käy, niin populisteista ei voi puhua enää junttiukkojen puolueina. 

Samalla muutos kertoo siitäkin, että populistien on myös pakko uudistaa agendaansa kun maahanmuuttoaallon tasaannuttua ei maahanmuutosta ole enää entisenlaiseksi polttoaineeksi. Joustava opportunismi on metodi, jonka myötä voi omaksua aiheen kuin aiheen, niin kauan kun se takaa nettovoiton kannattajamäärissä. 

Populistit ovat myös erinomaisen hyviä vaihtamaan parhaita käytäntöjä keskenään ja oppimaan toinen toistensa menestyksestä, joten en ihmettelisi, jos Perussuomalaisetkin nostaisivat pian eläinten oikeudet omalle asialistalleen.

Muittenkin puolueitten on oltava kehityksestä tarkkana. Tulevia vaalikampanjoita ei kannata käydä turkki päällä.

Venäjä pelaa jo täysillä Ranskan vaaleissa

Venäläinen sanomalehti Izvestija julkaisi viikonloppuna Wikileaksin perustajan Julian Assangen haastattelun, jossa tämä kertoi, että on Ranskan vaaleihin on odotettavissa uusia paljastuksia. Assangen mukaan hänellä on kompromettoivaa aineistoa, joka koskee itsenäisenä ehdokkaana kampanjoivan Ranskan entisen talousministerin Emmanuel Macronin henkilökohtaista kirjeenvaihtoa silloisen ulkoministeri Hillary Clintonin kanssa.

Pari päivää myöhemmin Wikileaks julkaisi Clintonin kampanjapäällikön, John Podestan maileista hakkeroidun viestin, jossa Manuel Valls kutsuu Clintonin tai tämän edustajan pyöreän pöydän illalliselle eurooppalaisten poliittisten vaikuttajien kanssa, jossa yhtenä teemana on menestyksellisen poliittisen ja taloudellisen narratiivin kehittäminen oikeistoa ja populisteja vastaan. 

Jos tämä oli Assangen suuri paljastus, niin ohuissa kantimissa oli. Tärkeintä ei kuitenkaan ole sisältö vaan mielikuva, joka haastattelusta syntyi.

Assange ja Wikileaks toimivat Venäjän välineinä USA:n presidentinvaaleissa ja Ranskaa koskevat paljastukset ja niiden paisuttaminen ovat tälle luontevaa jatkoa.Tässä vaiheessa on paikallaan muistuttaa, että joukko Vihreitä Euroopan parlamentin jäseniä esitti taannoin Nobelin rauhanpalkinnon myöntämistä Assangelle.

Kiinnostaa huomata kuinka avoimesti ja peittelemättä Assange on juoksupojan asemaansa asettunut ja kuinka Venäjän informaatio-operaation kohteeksi on nyt valikoitu vaalien suosikiksi noussut Macron.

Republikaanien ehdokas Francois Fillon, joka näyttää nousseen Kremlin suosikkiehdokkaaksi, on käytännössä upottanut itsensä perheenjäsentensä palkkaamiseen liittyvään skandaaliin, jonka Marine Le Penin trollitehdas on brändännyt penelopegateksi. Sosialistien Benoit Hamon taas on muitten takana ja jos petraisi, niin ilmeisesti lasketaan epävarmuutta luovaksi ehdokkaaksi, jonka menestys ei olisi haitaksi epävakautta suosivalle Venäjälle. On siis oletettavaa, että Macron pysyy tulilinjalla.

Macronia vastaan on hyökätty muun muassa väittämällä, että hänellä on suhde  Ranskan radion johtajan Mathieu Galletin kanssa. Macron on kuitannut esitetyt väitteet huumorilla. Niiden alkuperää ei myöskään ole esitetty. Venäläinen Sputnik taas julkaisi uutisena, että varakas gay-lobby tukee Macronin kampanjaa. Juuret tähän väitteeseen oli napattu Republikaanien kansanedustajan ja Ranska-Venäjä -ystävyysryhmän vetäjän Nicolas Dhuicqin haastattelusta. 

Marine Le Pen itse taas näyttää väistävän oman skandaalinsa valheilla ja luottamalla kannattajiensa rajattomaan uskoon itseensä ja omaan puolueeseensa. Front National käytti muun muassa vastoin parlamentin sääntöjä varoja puoluetyöntekijöidensä palkkaukseen niin, että nyt parlamentti perii takaisin lähes 300 000 euron summaa. 

Samaisessa Izvestijan jutussa FN:n edustaja sanoo, että syynä on vain parlamentin entisen puhemiehen Martin Schulzin ja Marine Le Penin välinen riita, mikä on jälleen yksi paksu valhe. Uusimpana käänteenä Le Pen on haastanut Europarlamentinpääsihteerin Klaus Wellen ja EU:n petoksentorjuntaviraston OLAFin johtajanGiovanni Kesslerin oikeuteen vaatien heiltä symbolista yhden euron korvausta moraalisesta ja materiaalisesta vahingosta. Likainen kampanja on vasta alussa.


Lisäys 13.2.

Tämän päivän FT:ssä Macronin kampanjapäällikkö Richard Ferrand sanoo, että Venäjältä on tullut heille satoja ellei tuhansia hakkerointiyrityksiä ja että Russia Today ja Sputnik levittävät valheellisia tietoja.

Populistit, Moskova ja vallanhimon vaarat

Mikä siinä on, että Kreikassa kommunistien ja muiden uusmarxistien Syriza  ja uusnatsien Kultainen Aamunkoitto molemmat yhtä jalkaa kehottavat kansaa äänestämään kansanäänestyksessä EI paketille, joka voisi tuoda sovinnon Kreikan ja sen velkojien välille, pitää Kreikan eurossa ja estää maan ajautumisen syvemmälle kaaokseen.

Tai mikähän siinä on, että tämä sama Syriza ja Ranskan oikeistopopulistinen Kansallisen Rintama ja sen johtaja Marine Le Pen löytävät Moskovasta niin helposti ystäviä ja ymmärrystä?

Ja mikähän vielä siinäkin on, että kasvua ja työpaikkoja luovan USA:n ja EU:n välisen vapaakauppasopimuksen TTIP:n innokkaimmat vastustajat löytyvät kansallismielisestä populistisesta oikeistosta ja Kansainvälistä laulavasta laitavasemmistosta, jotka molemmat sanovat puolustavansa juuri työntekijöitä?

***

Populististen ääriliikkeiden eetos ei ole kansalaisten hyvinvointi, työn ja talouskasvun luominen, köyhien ja vähäväkisten auttaminen tai sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistäminen, huolimatta siitä kuinka paljon hyvänsä ne näistä asioista puhuvat. Populismin  eetoksena on valta.

Vallantavoittelun välineenä on mielipide, joka erottuu politiikan vastuullisten puolueitten massasta ja vetoaa tyytymättömiin äänestäjiin. Toissapäivänä se oli amerikkalaisen imperialismin vastustaminen, mutta voi olla sitä myös tänään. Se voi olla EU, joka tekee joskus liikaa, mutta toisinaan liian vähän. Se voi olla yletön julkinen tuhlaus, mutta yhtä hyvin liiallinen julkinen säästö. Tai se voi olla maahanmuutto olipa muuttajia sata, tuhat tai sata tuhatta.  

Vallantavoittelijoille poliittiset tavoitteet ovat välineitä. Vanhat välineet  voi uhrata silloin kun ne eivät enää toimi ja tilalle löytyy uusia parempia. Tai toisaalta,myyvää välinettä ei kannata hylätä vaikka se olisi tehnyt työnsä.

Juuri näin Tsipras ja Syriza ovat menetelleet. He ovat muokanneet oman viestintävalheensa Kreikan lainoittajien esittämästä paketista, niin että se sopii puolueen ideologiaan sopivaksi.  Jos he olisivat pysyneet totuudessa sanoen, että eläkkeitä ei nyt leikattu ja sosiaaliset näkökohdat on huomioitu aiempaa paremmin, he olisivat joutuneet tunnustamaan, että velkojat eivät olekaan pahoja Kreikan kansan kyykyttäjiä. 

Mutta kunnon populisti pitää aina keppihevosestaan kiinni. Hän tietää, että tyytyväistä kansaa ei yllytetä vallankumoukseen.

***

Tyytymättömyyden huipentuma on kaaos. Juuri kaaos on tuottanut populisteille maailmanhistorian suurimmat voitot. Nämä kaaoksesta siinneet voitot ovat puolestaan tuottaneet suurimmat tappiot kansoille.

Kaaos palvelee niitä, jotka eivät kunnioita sääntöjä. Niitä, jotka ovat kiinnostuneimpia vain omasta vallastaan.

Maailmanpolitiikassa kaaos palvelee niitä, joille kansainvälinen politiikka on nollasummapeliä. Eli, jos oma valta pönkittyy sillä, että muita heikennetään, niin heikennetään sitten muita.

Tästä näkökulmasta ei ole mikään sattuma, että vasemmisto- ja oikeistopopulisteille löytyy ystäviä, ymmärrystä ja rahaa Moskovasta.

Valitettavasti nämä populistien uudet ystävät eivät näe tai halua nähdä sitä, että poliittiset ja taloudelliset vaikeudet heidän omassa naapurustossaan toimivat heidän omia kansalaisiaan vastaan. Se talouskasvu, jota EU:n ja muiden Venäjän lähialueiden vakaus tuottaisi, heijastuisi väistämättä positiivisesti myös venäläisille ja heidän yrityksilleen.

Toisaalta, jos valta on tavoite, niin kansalaisten hyvinvointi on vain väline. Sitä vaaditaan vain silloin kun se sopii agendaan.

Ehkä populisteilla ja heidän ystävillään on sittenkin jotain syvällisesti yhteistä.