tiistai 31. maaliskuuta 2015

Joka toiselta veroja kantaa, joka toiselta ei

Jo nyt tiedetään, että tulevalla hallituskaudella on yksi veromuutos, jota ei tehdä. Kepun johtamassa maassa maa- ja metsätalousmaata ei kiinteistöveroteta!

 

Verohallinnon ennakkotilastojen perusteella kiinteistövero tuottaa tänä vuonna kunnille tarkalleen 1 637,9 miljoonaa euroa, mikä on 98 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna, uutisoi Talouselämä maaliskuun alussa.  
 
Yleinen kiinteistöveroprosentti on tänä vuonna noussut 114 kunnassa. Kun hallitus antoi viime vuonna esityksensä kiinteistöverojen ala- ja ylärajojen korotuksesta, niin perusteluissa arvioitiin lisäkertymäksi tulevan 48 miljoonaa, joka olisi kertynyt 63 kunnan tekemästä veronkorotuksesta. Kuntien ahneus tai rahapula on siis ollut suurempi kuin miksi se hallituksessa arvioitiin. 

Kun kunnilla on krooninen rahapula, niin paineita on nostaa veroprosenttia entisestään. Kiinteistöt eivät karkaa. Päinvastoin monen pienen ja talousvaikeuksista kärsivän kunnan taloutta voisi paikata nimenomaan kiinteistöveron avulla. Ja koska kyse on yleensä juuri maa- ja metsätalousvaltaisista kunnista, niin eikö oikeudenmukaista olisi, että talouspaikkaus tulisi juuri näiltä elinkeinoilta?

Käytännössä maa- ja metsätalousmaa olisi omassa verokannassaan ja verotus olisi sovitettu muuhun verotukseen, niinhän se nytkin on kun maatalouden tuotantokiinteistöstä kuten yrityskiinteistöstäkin maksetun kiinteistöveron voi vähentää verotuksessa. Olennainen muutos olisi kuitenkin, että enemmän verotuloja jäisi kuntiin ja toisaalta myös kiinteistöveron veropohja laajenisi.

Kuntien veropohjan laajentamista muuten vaati Kuntaliiton Timo Kietäväinen (kesk.) helmikuussa sanoen, että "Kiinteistöverotusta tulee kehittää ja sen hyväksyttävyyttä parantaa. Maapohjan ja rakennusten arvoa on nostettava lähemmäs markkinahintoja, ja että kiinteistöveron ylärajoja pitää nostaa."

Kietäväinen lisäisi siis omakotiasujien verotaakkaa, mutta hänen puheessaan veropohjan laajentamiseen ei kuulunut maa- ja metsätalousmaa. En tiedä miten Kietäväisen ehdotus parantaisi kiinteistöverotuksen hyväksyttävyyttä. 

Yksi kiinteistöveron tarkoituksista - ainakin puheissa - on ollut leikata maapohjan ansiotonta arvonnousua, kun osa verosta perustuu maapohjan verotusarvoon. Näin esimerkiksi (pieni) osa kaavoituksen tuomasta hyödystä leikataan takaisin kaavoittajalle. Samalla tavalla ajateltuna maataloustuen aikaansaamasta peltomaan arvonnoususta olisi loogista verottaa osa.
Viljelysmaan hinnannoususta uutisoitiin laajasti viime vuonna. Maanmittauslaitoksen kauppahintatilastojen perusteella peltohehtaarista maksettiin vuonna 2013 keskimäärin 8 100 euroa eli 700 euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Lapissa peltohehtaarin hinta nousi Ylen syyskuun tietojen mukaan vuoden 2004 500 eurosta viime vuoden 4028 euroon. kalleimmat peltohehtaarit ovat Varsinais-Suomessa, jossa keskihinta oli 12686 euroa. Hinta on siellä kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.

On aivan vakavasti perusteltua kysyä miksi asuinkiinteistöjen arvonnousua halutaan verottaa, jos liiketoimintaan käytettyä maata ei veroteta lainkaan? Vai voisiko olla niin, että puhe ei olisikaan totta? Että perustelu olisi enemmänkin kaunistelu. 
Ehkä verotus lopulta kohdistuukin sinne missä vastustuksen tuoma poliittinen haitta suhteessa verotuoton määrään on kaikkein vähäisin. Kannattaisiko hiljaisen keskiluokan miettiä tarkemmin kuka keneltäkin veroja kerää.  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti