Savonlinna, Kreikka ja talouskuri

Suomalainen kansanhuvi on tämän vuosikymmenen ajan ollut paheksua eteläeurooppalaisia yli varojen elämisestä ja sen perään vaatia, että ei ainakaan meidän varoistamme pitäisi heitä rahoittaa.

Samaan aikaan samassa maassa on pieni Savonlinnan kaupunki. Savonlinnan kaupungin pitää talousarvionsa mukaan tänä vuonna kattaa vajaan kahdeksan miljoonan euron alijäämä. Lainaa on vuoden lopussa vajaan sata miljoonaa euroa. Menoja budjetin mukaan reilut 250 miljoonaa. Valtionosuuksilla näistä katetaan 80 miljoonaa. Velkaantuminen kasvaa, vaikka säästöjä tehdään kaikkialla. Pieni siivu siitäkin koitui, että kouluilta lopetettiin paikallisen sanomalehden tilaukset.

”Kaupungin tulot eivät riitä nykyisen palvelutason ylläpitämiseen”, sanotaan talousarviossa. Kuulostaa siltä kuin joku olisi elänyt yli varojensa.

Kuten suomalaisissa kaupungeissa usein, niin Savonlinnassakin on kaksi jäähallia - toinen keskellä kaupunkia, ja toinen metsän keskellä, Tanhuvaaran urheiluopistolla.

Nyt kaupunkiin halutaan harjoitusjäähalli, joka maksaisi 2,5 miljoonaa euroa. Moni epäilee, että kustannus on alakanttiin. Kaupunki omistaa uuden yhtiön lähes kokonaan ja takaa sen lainan eli siis veronmaksajat kantavat riskin. Lisäksi tulevat käyttökustannukset.

Jäähalli ei ole varsinainen kasvuinvestointi, joka synnyttäisi ympärilleen uutta yritystoimintaa ja toisi kaupunkiin uusia veronmaksajia. Se on investointi yhden harrastajaryhmän harrasteeseen.Ei muuta.

Kun kunta lisää omaa talousriskiään ja heikentää vakavaraisuuttaan ilman, että investointi loisi tulevaa kasvua, sen pitäisi näkyä jollakin tavoin. Rahamarkkinoilla se ei näy rahan hinnan muutoksena niin kauan kuin kunnat eivät voi mennä konkurssiin ja kun ne saavat edullista lainaa yhteisesti omistamansa rahoituslaitoksen kautta. Isossa kuvassa tämä kaikki kuitenkin näkyy suomalaisen julkisen sektorin velkaantumisena. Kansantalous ei kiitä vaikka kumartaa.

Samanlaisia hallinrakentajia on aivan varmasti suomalaisissa velkakunnissa vaikka kuinka. Ihan niissä samoissa kunnissa, joiden samanlaisissa valtuuston kuppiloiden kahvipöydissä samanlaiset hallinrakentamisen ystävät mouruavat eteläisten EU-maiden talouskurin puutteesta. Niin kauan kun vielä valtio tukee turhiakin investointeja liikuntapaikkarakentamiseen annetun tuen kautta, niin niin kauan hankkeita perustellaan (kansan)taloudellisesti kestämättömimmällä perustelulla: kannattaa tehdä kun saadaan toisten rahaa! En tiedä onko tätä perustelua käytetty Savonlinnassa. Muualla olen sen aiemmin kuullut.

Ehkä Suomessakin pitäisi olla sisäisesti samanlainen yhteinen budjettikuri, jota EU:ssa tavoitellaan. Ehkä Suomen valtiovarainministeriön pitäisi vaatia kuntia elämään annetuissa talousraameissa, kuten komissiokin valvoo jäsenmaita. Ehkä tiukat yhteiset säännöt ja sanktiot olisivat yhtä hyviä ja hyödyllisiä sekä EU:ssa että Suomessa ja sen kunnissa. Ja ehkä solidaarisuuttakin tarvitaan vähän molemmissa ettei nyt valtionosuuksista ihan tarvitsisi holtittomillakaan alueilla luopua.